8/18/09

Cemetery for butterflies

Helsingissä 18. elokuuta 2009

Dear K.

--Marikki kohottaa rikkinäistä kaivon kantta, ja samassa hän saa aatteen. "Minä tiedän, mitä me teemme", hän sanoo. "Me voimme leikkiä Joosefia, joka on kaivossa." Liisa taputtaa käsiään. "Saanko minä olla Joosef?"
Marikki miettii. Oikeastaan hän olisi mieluummin itse Joosef, mutta hän käsittää, ettei Liisa millään kykenisi olemaan samalla kertaa orjakauppias ja Joosefin ilkeät veljet.--

When I was a little girl I just loved stories. I use to read them, write them, imagine them, live them. My mum used to read me a lot of books and I continued to do it myself when I learned how.

The most wonderful place for my fairytales was my grandparents' house. I have the most precious memories from there.

One summer I had seen a ventriloquist - vatsastapuhuja - on tv and I decided I should be able to do that as well. To test my talent I took my younger cousins to a field of flowers and told them it was a cemetery for butterflies. I sang a song (by practising ventriloquism of course) and convinced my cousins that the ghosts of the butterflies were singing. I think I was about nine or ten years old and I don't think they bought it. 



--"Ähä kutti, Joosef, ensimmäisen orjakauppiaan mukana sinä saat lähteä! Silloin me myymme sinut, ja se on sinulle aivan oikein." Liisa on täysin mukana leikissä. "Hahaa, silloin te saatte isältä selkäänne, kun tulette kotiin. "Älä usko", sanoo Marikki. "Me sanomme hänelle vain, että villipeto on syönyt sinut, ähä kutti!" Häntä värisyttää sanoessaan näin, mutta jos on olevinaan Joosefin ilkeät veljet, niin ei auta.--

I did all sorts of pranks to my cousins. Don't get me wrong I did and I still do love them. But it was all because of my love for stories. And I did all kinds of stupid stuff  just by myself as well. You can't fight it, it is a hell of a story to drive a toy tractor in a huge puddle of mud when your parents have guests. And then run to show them how muddy you got, of course.

--Marikki menee ruokakomeroon ja laittaa ensin yhden makkaravoileivän Liisalle ja sitten yhden itselleen. Sitten hän juoksee lastenhuoneeseen ja etsii kynän ja pahvinkappaleen. Pahviin hän tekstaa suurin kirjaimin: PINI KAUNIS ORJA MYTÄVÄNÄ.--

To honor the past and the memories, I wrote you clips from a book that was one of my favorite as a child. I'll also show you some of the best pictures of summer 09. Remember to dream big. The biggest dreams tend to make the best stories.

With Love, Emmi the ventriloquist

P.S. I was so inspired by your story of Limonade. Thank you for bringing back the memories. I've been a little sick so I don't have the strength to go and get the film with new Flow photos today. But I hope you enjoy these pictures as well. At least now you have something to wait for.









quotes: MEIDÄN MARIKKI, ASTRID LINDGREN

No comments:

Post a Comment